Siirry pääsisältöön

Tekstit

Taidenäyttely Marc Chagallin taidegrafiikasta Sastamalan funkkistalossa

"Alkoholiliike, kumikauppa, hammaslääkäri, kirpputori, taidegalleria — koti. Sastamalan keskustassa sijaitsevan funkkistyylisen rakennuksen juuret yltävät vuoteen 1938. Vuosikymmenten aikana kylänraitilla olevassa talossa elämä on kuulunut, näkynyt ja tuntunut. Mittavat ja kokonaisvaltaiset korjaustyöt aloitettiin vuonna 2016. Vanhaa on pyritty entisöimään ja säilyttämään niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Rakennuksen ominaispiirteitä on korostettu huolellisesti samalla kun sen toiminnallisuudet ovat tuotu nykypäivään."   Lainaus ja kuva: funkkistalo.fi Kävin tutustumassa Sastamalassa juuri auenneeseen funkkistaloon. Tarkoituksena oli käydä katsomassa taidemaalari ja graafikko Marc Chagallin värikästä ja mielikuvituksellista taidetta. Sen lisäksi funkkistalo tarjosi paljon muutakin. Kahvila oli heti ensimmäisenä kun ovista astui sisään. Siellä tarjottiin kahvin lisäksi myös ruokaa ja viinimaisteluita. Yläkerrassa oli konserttihuone, missä pääsin laulamaan sekä soittamaan fl
Uusimmat tekstit

Sanoituksia

  Sä oot siinä, mut silti tunnen ikävää Saan kaiken, mut mitä se sit sisältää Ei ei mitään, ei kummempaa Enkö minä riitä, miten minut huomioidaan Kun aurinko laskee, sinivalo valaisee Pitää mut hereillä, korkealla sykkeen Feedi pullollaan, kaikki saatavissa Mieli maassa, oon ku digivankilassa Kuka tekis emojin, tähän tunnetilaan Seuraan vain sivusta, tää maailma palaa Anonyymit, nää tyypit siellä laukoo Kommenttikenttää kuka meistä valvoo           Kuvituskuva: pixapay

Joulutalot

Marraskuu on kulunut Joulutalot -tapahtumaa järjestäessä. Olemme tehneet tuotteita myyntiin kovalla kiireellä.  Olen päässyt tekemään puukäsitöitä, askartelua, betonitöitä, markkinointia, tuotekuvausta, somistusta ja koulun tilojen stailausta. Magneettisydämet on tehty saneerauslaastista.   Naulataulut olivat 2019 Joulutaloissa suosittu tuote. Yhteen tauluun kuluu 216 naulaa. Kuvassa on oksa,  joka on pystytetty betoniin. Valokartioita. Alle saa paristokäyttöisen tuikun mikä valaisee kartion kauttaaltaan. Tuotekuvausta Betoniin valettu oksa sai valot.

Suomalaisia taiteilijoita

Mariska  eli Anna Maria Rahikainen   on Emma-palkittu helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, jonka ensimmäinen räppipitoinen soololevy ”Tarkasta tämä” julkaistiin 2002. Hänet tunnetaan mm. Mariska & Pahat sudet yhtyeestä. Oman musiikkinsa lisäksi Mariska tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä sanoittajista. Hän on kirjoittanut kappaleita mm. Jenni Vartiaiselle, Anna Puulle, Egotripille ja Jari Sillanpäälle. Mariska on voittanut Vuoden kappale-Emman, Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun, Vuoden kotimaisen radiobiisin sekä Vuoden iskelmän. Mariska on aloittanut myös lastenrunouden. Haluan tuoda tietoisuuteen sen, että kappaleen taustalla on vielä isompi taiteilija kuin mitä itse kappaleen esittäjä on. Taiteilija joka on sanoittanut ja säveltänyt kappaleen, eli tehnyt sen kokonaan. Laulaja on usein vain tulkitsija muiden tekemään sovitukseen. Tästä syystä joissain kappaleissa voi olla tulkinta ongelmia, sillä sanoitukset eivät ole laulajan omia kokemuksia.  Jussi TwoSeve

Taidevandalismi

                                 Kuoleman puutarha, Hugo Simberg

Sketchup harjoitus

Verta, hikeä ja T-paitoja

Verta, hikeä ja T-paitoja on sarja, jossa suomalaiset nuoret lähtevät Myanmariin tutkimaan vaateteollisuuden alkulähteitä.  Sarjan kertaus Ensimmäisessä jaksossa nuoret tutustuvat työhön puuvillapelloilla. Tällä pellolla työtä tehdään käsin noin 35 asteen kuumuudessa. Puuvillapelloilla oleva sitkeä muta tarttuu saappaisiin ja tekee työstä raskaampaa. Myös kyyristely puuvillaa kerätessä ei ole kovin ergonomista. Työntekijät keräävät kaksi kassillista puuvillaa tunnissa. 30 litran kassi kattaa yhden T-paidan puuvillat. Puuvillaa käytetään materiaalina lähes puolessa maailman vaatteissa. Puuvilla tarvitsee paljon vettä, ja tämän takia myös maailman neljänneksi suurin järvi on kuivunut. Yhden T-paidan valmistamiseen kuluu vettä noin 2700 litraa. Farkkuihin puolestaan noin 10 000 litraa. Yksiin farkkuihin käytetyllä vesimäärällä ihminen pärjää kymmenisen vuotta. Luomupuuvillaa on alle 1% kaikesta maailman puuvilla tuotannosta.  Työntekijöiden palkka on päivältä kolme euroa. Tois